nuunuu sanoi, ''nuunuu'' ja imaisi sieraimiensa kautta älymysnystyröihin saakka pienen pienet palaiset yhteiskunnasta, mitkä oli jäänneet jäännöksiksi suomi/finland Oy:n tähteiksi..

NuuuNuulle annettiin nobelin rauhanpalkinto, vaikkei hän pommittanut yhtään kirkkoa, koulua tai muitakaan siviilialueita.

NuuNuu sanoi siviili siilille: ''jos vedät koulut loppuun susta tulee (lähes) yhtä suuri nuuuu kuin minusta.''

siviilisiili sanoi: ''ei mun tartte, kun on tarpeeksi nuuunuita johdossa, voin ottaa lööbii ja olla oma itteni.''

tästäpä Nuunuu suuttui ja heitti jakkivanukkaalla siviilisiiliä, joka oli kommaripaska tai jotain muuta lokeroihdittavaa, mutta siviilisiili väisti ja osui jakkivanukas sirkustirehtöörin päähän.. sirkustirehtööri pyrki fanttipiiskallansa rankaisemaan jakkivanukkaan vai oliko se tappivanukas - who knows - heittäjää, mutta siviilisiili ukemilla lävisti kaikki länsimaalaiset yhteiskuntakäsitteet, jonka jälkeen pakeni kuusen lehvästättömyyden alle.

(mörrimöykyn mä ottaisin jos jostain kiinni saisin.. pieneen pussiin sen pistäisin ja sinne tukehduttaisin) lauloi peikko iloisena metsässä suon vieressä mättäällä.. haaveksien edes siilipaistista..

sillä välin siviilisiili kääntyi länsimaalaiseen kulttuuriin ja otti lainaa - ottaakseen lainaa.. lainan pankin maksaja Nuunuu päätti vittuilla siviili siilille ja laittoi korkoprosentin hipoen kattoa kirjoitettuna mikroskooooppisen pieneksi lainasopimuksen alanurkkaan.

heinäsirkat soittivat sulosointuja, siilit piikittelivät, lainat kasvoivat korkoineen ja korot sanoivat kkk .. mitään tätä ei nuunuu ymmärtänyt, koska nuunuu oli vain imuri.