Blogi

Roleplay 

Tuu mun roleplayhyn! Ihan mikä vaan! 

1 tykkää
Lue kommentit (1)
Blogi

Moi 

Moi kaveriksi saa pyytää baiset

0 tykkää
Lue kommentit (0)
Blogi

Täällä taas höpöttelemässä  

Heipparallaa muruset!

Nyt olenkin jo päässyt ihan kunnolla opintojen pariin kun ensimmäiset tentit häämöttävät jo nurkan takana! Sen verran tuli opintoihin muutoksia, että Kampus laitettiin karanteeniin ja  etäopiskeluun kokoaikaisesti kun koululta löytyi pari koronatapausta. Tilanne oli odotettavissa, koska täälläkin suunnalla toinen aalto on tullut rytinällä päälle. Toisaalta omiin aikatauluihin tämä ei tehnyt suurtakaan muutosta, koska olen aiemminkin ollut vain noin pari kertaa viikossa lähitunneilla. Toki harmittavaa, ettei nyt hetkeen pysty näkemään kasvokkain mukavia luokkalaisiani! Siitä huolimatta tämä on turvallisuuden kannalta parhain ratkaisu.

Näin muuten olen saanut kuukauden aikana kohdata ties kuinka kummallisia kohtaamisia ihmisten kanssa. Osa on ollut oikein mukavia ja piristäviä, mutta eräs kohtaaminen saa minut edelleenkin hieman ärsyyntyneeksi, jos edes mietinkään sitä. Välillä kummastuttaa aikuisten ihmisten lapsellinen käytös. Toisinaan lapsenmielisyys on vain hyvä piirre ihmisessä, mutta joissain se ilmenee kiukutteluna, jolloin se ei näyttäydy yhtä hienona piirteenä. Onneksi mun ei tarvi jäädä enempää murehtimaan tökeröä käytöstä, vaan voin keskittyä minusta aidosti välittäviin ihmisiin. He haluavat oikeasti tietää kuulumiseni. Se saa joka kerta minut hämilleni. Minunhan se kuuluu olla se, joka huolehtii ja kysyy! 

Olen joutunut myös pohtimaan, mitä haluan vai haluanko mitään? Siinä asiassa olen päätynyt olemaan epätietoisuudessa ja luottamaan siien, että aika tämänkin asian ratkaisee.. Hieman tuskallista se on erityisesti kaltaiselleni ihmistyypille, joka haluaisi vastauksia nopeasti. Tottakai se pelottaa, että teenkin vääriä valintoja ihmissuhteissa, joita kadun myöhemmin elämässä. Siksipä haluan tutkailla rauhassa, mitä tapahtuu. 

Kummallisesti olen kuitenkin huomannut, ettei tässä uudehkossa tilanteessa minua ole lähes ollenkaan varjostanut yksinäisyys tai pelko siitä. Olen kuitenkin vieraassa kaupungissa, jossa minulla ei ole perhettä tai vanhoja ystäviäni kovinkaan lähellä. Uusia läheisiä ystäviä ei ole vielä kerennyt muodostua. Olen siitä huolimatta kokenut oloni tervetulleeksi koulussa ja opiskelijariennoissa. Toki juuri nyt lähiaikoina en ole niihin päässyt vallitsevan tilanteen vuoksi. Koulussa olen pystynyt luontevasti juttelemaan kelle tahansa tutulle. Ehkä osasta heistä muodostuukin tässä vuosien varrella lähempiä ystäviä. Olen kuitenkin pitänyt tiiviisti yhteyttä ystäviini, joita elämässäni on. Perhe on myös tärkeässä roolissa. 

Aurinkoista syksyä teille! <3 Kiitos, jos jasoit lukea tänne asti!

3 tykkää
Lue kommentit (6)