Kolme asiaa saavat minut syttymään:

Hyvä ruoka, Kauniit naiset ja Tasatunnein saapuvat junat.

 

 

Laittelen tänne sitä mukaan kun tulee mieleen mitä kaikkea tänne pitää laittaa. Laitan vain niitä jotka olen todistanut toimiviksi ja paikkansa pitäviksi.

Teen tämän siksi että kukaan ei tehnyt tätä minulle koska kukaan ei tiedä vaikka haluaisi auttaa, vain osia ja sirpaleita sain avukseni siitä galaktisen tason tietomäärästä joka tarvittiin tämä kaikki käsittämään ja onnistumaan asiassa johon kukaan muu maailmassa ei uskonut, moni auttoi koska halusi auttaa mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon tarvittiin tähän kaikkeen.

Koska kukaan maailmassa ei ole hiirulin puolella niin minä olen. Minun elämäni jotta hiiri saa elää )))

Unohda lääkärit, ne ei tiedä eikä useimmiten edes halua yrittää pelastaa hiirtä jos se on vaikeuksissa. Älä usko mitä maailma sanoo ne ei tiedä. Älä usko eläinkauppoja nekään ei todellisuudessa tiedä. Edes hiirten kasvattajat eivät tunnu tietävän. Kukaan ei tiedä.

Aloitetaan pesän rakennuksella. Käytä haketta älä kutterinpurua sillä kutteripuru aiheuttaa keuhkoihin vaurioita kun liian hienoa ja pölyistä hiiri saa jonkun sairauden jossa se alkaa turpoamaan ja keuhkot täyttyy nesteellä. Hake ei ole koskaan tehnyt tätä. Kun ostat haketta taikka heinää pidä se hieman yli kuukausi karanteenissa eli älä avaa/käytä sitä koska niiden mukana tulee mitä todennäköisemmin mikroskooppisia valkopunkkeja (maailma kutsuu niitä hilsepunkeiksi mutta tää on musta tyhmä sana), tämä aika riittää tappamaan niistä sitkeimmät koska niiden elinikä on noin 3 viikkoa ja kun eivät pääse lisääntymään niin ne kuolevat.

Pesää pitää tarkistaa noin kerran vuorokaudessa koska hajut merkitsevät hiirille paljon ja jos jossakin kohtaa on kasaantunut pissaa märäksi mättääksi ni sitä pitää möyhiä pesän muihin kuiviin hakkeisiin/heiniin ja haju laimentuu, jos tätä ei tee alkaa parissa päivässä kinastelu kun hiiret kokevat eräänlaista reviirikiistaa kenen haju on vahvin, tilanne siis rauhottuu kun hajut laimenevat.

 

Hiiri tykkää asua mukavasti eli pesässä on kivempaa jos siellä missä nukutaan on vanhoista vaatteista/riehuista leikattuja pieniä 'täkkejä' ja paperisilppua, pohjalle kantsii laittaa heinää kun se pitää mahdolliset pissanhajut pienempinä. Hiirulin pitää saada olla omassa rauhassaan suht paljon eli suora valo ei saa osua esim pesään, ei saa olla kylmä/vetoa eikä saa haista mitään liian ihmeellisiä hajuja. Hiirulilla pitää siis olla omaa rauhaa. Jos menee laittamaan liian lähelle kättään hiiren nukkumapaikkaan niin hyvin nopeasti sieltä tullaan puremaan että menetkös pois senkin uhka pesälleni, mitä enemmän hiiru tottuu sitä enemmän se uskaltaa antaa tulla siivoo pesää sitten.

Hiiri tykkää jos osa pesästä on piilotettu vaikka vanhoilla rievuilla (käytä vain puuvillaa niin pesässä kuin muuallakin ei tekokuituja koska hiiret järsii niitä). Muista silti että pesässä pitää olla ilmanvaihtoa eli ei saa peittää liikaa.

 

Ruoka pitää tehdä itse sillä noin kaikki eläinkaupassa myytävä aiheuttaa kuoleman ajan kanssa. Vain Altromin mineraalipalikat ja kuivatut sirkat ovat olleet haitattomia mutta sirkatkin voi unohtaa kun tekee niille omaa ruokaa jossa lihaa. Hiiri siis saa kasvaimia kun sille syötetään siemensekoitus pussukoita vaikka siinä pussukassa lukis mitä tahansa terveellisyydestä on se valhetta.

Sitten ruokalista

 - Keitettyä ja keittämisen jälkeen huuhdeltua tavallista puuroriisiä (mä käytän Risellaa). Tämä on ruuan pääosa johon lisätään sitten muuta.

 - Keitettyä perunaa josta tehdään muussia ja siihen lisätään valinnan mukaan; paistettua jauhelihaa, uunilohta, paistettua kanaa, raakaa parsakaalia, punajuurta, silputtua ja keitettyä inkiväärinjuurta (tästä lisää myöhemmin). Teen ne niin että metallisessa puolen litran mitta astiassa keitän ensin riisit, sitten erikseen perunat + lihat mitä vaihtelun vuoksi laitankin ja muussaan ne soosiksi, aina aika-ajoin laitan sinne inkivääriä myös pitämään hiirun terveenä. Parsakaali silputaan kippoon ja silloin tällöin punajuurta sinne soosiin sitten kun se on valmista. Välillä keitetään kananmunaa ja annetaan sitä valkuaista mutta ei keltuaista. Lihaa saa ja pitää olla joka päivä kaikki puheet lihan haitoista niin hiirelle kuin ihmiselle ovat valetta.

 - Hunajaa laitetaan kippoon kun on karkkipäivä taikka karhunvatukkaa muussattuna,

 - Leipää annetaan noin joka toinen taikka kolmas päivä miten fiilis on, tåmä on tärkeää jos ei syö vehnää ollenkaan tulee sairaaksi. Leipä TÄYTYY olla ihan simppeliä ranskan leipää joka on tehty veteen eikä siinä ole muuta kuin vettä, suolaa ja vehnäjauhoa. Fazerin ranskis on hyvä tähän. Ole äärimmäisen tarkkana tämän jyvä-homman kanssa koska tuolla on kaupat väärällään mitä ihmeellisimpiä jyväleipiä.

 - Inkivääri siis estää ja parantaa syövän, kasvaimet ja on muutenkin hyväksi. Olen nähnyt riittävän monta hiirtä jotka saivat kasvaimia ja ne kasvaimet katosivat kun syötin inkiväärinjuurta, ennenkuin tämän oman ruokasysteemin loin hiiri sai noin 95% todennäköisyydellä kasvaimen sitten aikanaan ja tämä johtui siitä moskasta jota eläinkaupoissa myytiin. Ennen inkivääriä se oli aina 100% kuolema vailla parannusta ja lääkärit levitti käsiään että se kuuluu hiiren elämään kuolla kasvaimeen, KAIKKI maailmassa sanoi se kuuluu hiiren elämään eikä sille voi tehdä mitään mutta minä en uskonut enkä hyväksynyt joten aloitin oman lääkärinuran ja kehitin noin 95% toimivan lääkkeen joten haistakaa maailma v.... Vain yksi hiiri ei parantunut kasvaimesta mutta kun sain viimein aloitettua kokonaan alusta jossa en ikinä syötä hiirelle kuin omia ruokiani ei yksikään ole saanut kasvaimia ja olen pitänyt noin 60-80 hiirtä 6 vuoden aikana joten tämä toimii eikä maksa kuin 50 centtii jotain yksi juuren pala joka riittää kuukausiksi (vetäkää vaa niit +10.000 euroo maksavii myrkkylääkkeitä syöpäpotilaat). Olen nähnyt kuinka kasvain yksinkertaisesti katoaa parissa päivässä lääkkeen annosta, tämä on ihme jota ei usko kunnes sen näkee.

Jos tilanne on todella paha ja se kasvain on jo tullut pitää silloin tehä vähän rankemman kautta asia ja laittaa hiireen semmonen tujaus juuren nestettä että diipadaa vaan. - Mene mistä tahansa hakemaan sellainen pipetti jota käytetään esimerkiksi rokotteiden annossa (muovinen ruisku), joko terveysasema/eläinlääkäri/mikä vain ja vaadi sitä ja kerro miksi, ja vain se muovinen osa ei mitää neulaa hemmetti sentään jo valmiiksi D. Sitten tee inkiväärinjuuresta paloja joita pystyt painamaan jotain kovaa vasten kuten metallikippo jollakin kovalla kuten lihanuija, paina niin lujaa että se neste tulee ulos juuresta (keltaista sakkamaista) ja kerää se jotenkin johonkin mistä voit vetää sen sinne pipettiin, ota hiiru niin käteesi että se pysyy siinä hetken vaikka pyristeleekin ja koita laittaa se neste siitä ruiskusta nopeasti sen suuhun (tämä vaatii harjotusta ja sulla on paidat ja sylit täynnä sitä nestettä ja sulla menee hermot). Se neste on todella karvaanmakuista maista vaikka itse mutta tämä on pakko tehdä sillä vaihtoehto on muuten mahdollinen kuolema. Jos saat edes muutaman tipan tai vähän enemmän sen nielemään on se niin tujua kamaa että kasvain katoaa (näin tein niin näin ja hiiret eli yli puolitoista vuotta hyvää elämää ja sai kasvaimet alle 6KK ikäsinä).

 - Parsakaali korjaa ja kasvattaa uudelleen hermostoja joten tätäkin on hyvä syöttää ja muista toki se mikä toimii hiirellä toimii ihmisellä joten kipin kapin kaikki dementikot ostamaan ja mussuttamaan parsakaalia. Kerrankin katsoin vanhainkodissa vanhaa eläkeläismummoa jota pidettiin kädestä suvun toimesta ja kaikki itki hänen puolestaan koska hän ei enää 'ollut' siinä mutta kenelläkään ei ollut tietoa että kaupassa olis parsakaalia ja vihreää teetä ja salvian lehtiä enkä minä viitsi muiden elämiä enää pelastaa kun ei siitä edes kiitosta saa (eläimet ovat ansainneet pelastuksen ja vain muutama ihminen silloin tällöin loput ihmisistä eivät ole sen arvoisia). Älä nyt silti anna hiirelle salvian lehtiä koska liian suurena määränä se muuttuu elimistössä myrkyksi ja kun hiiri on pieni niin miksi ottaa riskiä )

 - Kirsikat ja vesimeloni näyttäis kans maistuvan. Vesimeloni ei saa olla liian 'vetistä' koska hiiruli ei näytä tykkäävän liian 'märästä' ruuasta eli valutetaan niistä se suurin neste pois ja sitten ne siement kans pois.

 

 --- Älä anna näitä

 - Mitään sipuleita, ei maitoa missään muodossa ei voissa ei juustossa ei leivässä ei missään OLE TARKKA, ei muita marjoja kuin karhunvatukka tämän tietämyksen mukaan (olen kokeillut vissiin kaikkia mitä kaupassa on, osaa ei edes syödä ja osa aiheuttaa ongelmia), ei mitään jyviä ei siemeniä ei pähkinöitä EI MITÄÄN vaikka mitä kuka sanoisi, anna näitä ja tuomitse hiiri kasvaimeen, joskus se tulee jopa kuukausien päästä mutta se tulee jos hiiri näitä syö. Jos haluat kokeilla mitään muuta jota tässä ei ole ota aina selvää siitä tarpeeksi, esim mä aattelin et vois kokeilla avokadoa koska sekin on terveellistä ihmiselle mutta eläimissä se aiheuttaa myrkytystilan (onneks otin selvää). 

Sitten muistetaan että liha pitää olla sellasta puhdasta eli ei mitään mausteita.

 --- 

 - Sairaudet, persoonat ja muut tilat

 - Pesää pitää tarkistella usein koska hiiri on kaikkinensa myös itsetuhoinen. Mä teen kerra päiväs joskus kaks, joskus enemmän jos siellä on sellanen hulina et kaikki kipot lentää ja vesikippo täytetään pesämateriaalilla koska hiiru ilmeisesti yrittää piilotella ruokaansa aika ajoin eli sinne tungetaan kaikki mikä pesästä löytyy, ruokakippoihin siis. Hiirissä on myös monipuolisia persoonallisuuksia eikä yksikään ole ollut täysin samanlainen kuin toinen tähän mennessä.

Eri persoonallisuuksia joita olen nähnyt on.

 -  Hulina hiiri; kaikista aktiivisin ja juoksee ufo/juoksudiskillä eniten, tulee aina pesästä kun kuuleekin että nyt tehdään jotain pesälle ja useimmiten on kaikista kesyin eikä aristele vähääkään tulla syliin ). Tämä persoona myös pitää huolen pesän rakentamisesta ja yleisestä mylläämisestä kaikelle mitä pesästä löytyy.

 - Arkuli hiiri; on paljon pesässä aktivoituu täyteen vauhtiinsa vain kun mä oon nukkumassa ja kaikki valot pois, heti menee takas pesään jos kuulee taikka tuntee lattian värähtelystä että olen tulossa pesäzonelle. Suurena riskinä tulla sairaaksi juuri tämän arkuuden vuoksi kun ei uskalla liikkua tarpeeksi.

 - Pulla hiiri; ruoka maistuu ja vähän liikaakin ), saa olla ihan tarkkana kuinka paljon laittaa ruokaa kun se heti syö kaiken, joskus pitää ottaa se syliin pois pesästä ja antaa muiden syödä ensin varsinkin jos on leipäaika. Usein jää taas pesään koska haluaa vain löhöillä ja ruokailla ). Jos näin käy niin hiiru pitää laittaa treenaamaan erilaisiin treenaus rakennelmiin.

 - Sentinel mouse; usein uros, heti kun pesään tullaan jotain tekemään on se valmiudessa käydä kiinni ja purra, varsinkin jos teet jotain pesäaukon läheisyydessa. Tämä kuuluu luonnolliseen puolustuskäyttäytymiseen koska se on hiirujen ainoa ase kun jokin petoeläin koittaa kaivaa hiiripesään reittiä kuten näätä taikka kettu taikka käärmyli tulla sisään niin siitä vain ja ilkeä puraisu nenään niin lähtee se kettukuono siitä kaivamasta! Hiiret myös pelästyy jos vaikka ihmisen käsi tekee jotain pesän päällä taikka niiden yllä koska tämä taas kuvastaa niille haukan taikka pöllön + muun petolinnun yritystä napata pallokorva. Anna Sentinel mousen nuuhkia kättäsi kaikessa rauhassa niin se alkaa ainakin vähän rauhoittumaan ja mitä enemmän on tekemisissä kanssasi sitä enemmän. Hiiret myös tutkailee asioita puremalla joten jos hiiri pikkasen näyttäisee ei se ole hyökkäys vaan tutkinta, kun hiiri on purrut vaikka liian lujaa niin että tulee haava, älä rankaise äläkä suutu vaikka se on joskus kivuliasta (puree kynnen alta AI VIIIT!!!!...xD) vaan anna sen tulla takaisin nuuhkaisemaan ja jopa puremaan taas sillä se ihankuin tajuaisi että sua sattui ja ei enää purekkaan lujaa vaan alkaa ihan pikkasen kokeilemaan hampaillaan kättäsi (pidä käsi vähän kauempana pesäkolosta niin se ei ole uhka). Jos ei näin tee hiiri oppii tavan jossa se muuttuu vieläkin hyökkäävämmäksi ja voi tulla puremaan kun ylipäätään tulet pesään tekemään mitään.

 - Rakennus hiiri; tämä hiiri rakentaa aina pesän kun on koko hiirimaa siivottu ja laitettu uudet kamat. Eli vauhdilla alkaa roudaamaan pesäpapereita ja peittoja pesään ja niitä siellä 'taputtelee' sopiviin paikkoihin ja sitten tassuillaan värinä 'taputtelee' hakkeita ja heiniä pesän seiniin jotta ei vedä pesässä ja siellä on kivaa lämpöistä ja kodikasta ).

 - Vauhti hiiri; tämä on vähän kuin Hulina hiiri mutta tämän erikoisuus on hurahtaa ihan täysin ufo-diskiin (siihen juoksudiskiin), se kun herää niin se on heti hirveetä diskittämistä, siinä siis juostaan niin lujaa että joskus itse hiiri lentää siitä ja kerran sellainen hiiri hajotti sen diskin vain juoksemalla siinä niin lujaa että muoviosa alkoi kuumenemaan liitoskohdasta jossa diski on alustassaan pyörimässä ja lopuksi murtui. Tätä on äärimmäisen hauska seurata ja koko yö kuunnella kun hiiri vetää siellä niin että se diski kolisee pesän seinää vasten ja hiiren juoksuäänenkin kuulee toiseen huoneeseen (mua se rentouttaa D). Mutta tässä on kaksi riskielementtiä, kun käytin vielä alussa kutterinpurua niin se on niin hienoa ja silppua että menee diskin väliin sinne liitoskohtaan ja kerran tää hiiri laitto sen kärtsää kun kitka melkein sytytti sen palamaan, ihmettelin missä kärtsää ja sit tajusin jossai vaihees et ei vittu toi hiiri melkei laitto pesän palamaan! Hake siis ei tätä oikein voi tehdä kun on paksumpaa palalastua tai sellasta.

Mutta kannattaa olla tarkkana jos tämmöinen viipottaja on kyseessä ). Sitten se toinen riski on siinä että se juoksee itsensä hengiltä, se siis vetää niin maan perkeleesti että rasvaa palaa liikaa ja hiiri voi sairastua vaikka söisi kuinka paljon tahansa. Ota diski pois vaikka 1-2 päiväksi kerrallaan ja anna sen vaan ihmetellä mitäs mä nyt teen.

 - Kiipeily hiiri; ihme juttu, luulin aina että kaikki hiiret tykkää kiipeillä mut ei se nii oo, on itseasiassa aika harvinaista kuinka vähän ne on kiipeilly vaikka olen rakentanu pesään köysiratoja mutta sit jos se siitä pitää niin se on kokoajan kattoritilöissä ).Yksi oli niin onnessaan kaikesta minne kiivetä että meni verhojen kattorajaan kun niillä oli lattiaseikkailuaika, seurasi minua kun tein vaikka ruokaa ja kiipeili housujani pitkin ja paitaa aina olkapäälle katsomaan mitä touhuan, kerran etsin sitä 2 tuntia ja käänsin koko kämpän ympäri kun itkuissani etsin sitä yhtä viimeistä vimpulaa, se olikin menny takkini hihaan nukkumaan! )))

 - Hyppely hiiri; jos on harvinaisempaa että kiipeilee joku mauseliini niin vielä harvinaisempaa on sellainen joka oikeasti loikkii ja hyppii mutta on näitä muutama ollu. Yhdestä uroksesta tuli niin kova et ku se sai olla lattioilla niin kävi hakemassa vauhtia toiselta puolelta kämppää ja loikkasi melkein koko hieman yli metrin pituisen räsymaton yli. Taito sitten kasvoi vaan ja se loikki jopa sänkyyni kun katoin leffaa samalla P.

 

   Itsetuhoisuus näkyy siinä että 

 

JATKUU MYÖHEMMIN LISÄÄ

JATKUU MYÖHEMMIN LISÄÄ

JATKUU MYÖHEMMIN LISÄÄ

nyt sit vaa ootellaa kuinka hulluna mua pidetään 

 

 

3.2.2020 - 23:55

 

puolikuu!  huijui! makee ja sitä on aina kiva katsoa, kuuta. onkohan siellä avaruusolentoja ja salaisia USA tukikohtia joissa käydään BattleZone taisteluita ja siellä menehtyy avaruusjoukkoja joista me muut ihmiset ei tiedetä mitään (tai siis mä en tiiä mistä mä tiiän mitä muut tietää P).

aina on muuten äärimmäisen kylmä ulkona kun on kirkas yö taivas, johtuu kuulemma avaruussäteilystä eli avaruuden kylmyys pääsee planeetan pinnalle enemmän kuin pilvisenä yönä näin mulle kauan aikaa sitten kertoi 'Korppi' vanha sissikouluttaja kun oltiin talvella itärajalla vetämässä sitä reittiä ennalta kun se sitten kesällä vetää sen läpi turistien kaa, olin siis sen kaverina siellä ku olin jotai 17 muistaakseni. sil oli paljo viisauksia ja ties paljo, vielki jänskättää kuinka se ihmetteli miten se maailmankaikkeuden tyhjyys ei 'haitannut' mua kun en menettänyt onnellisuuttani vaikka hän oli hähny kuinka isot ja kovat kapiais karjut intistä oli alkanu itkee ja heidän mielensä hajonneet metsässä kun metsä voi olla todella vaikea paikka olla pidempään, siellä kuulemma ihmisen mieli hajoaa eikä kestä sitä äänettömyyttä, tyhjyyttä, äärettömyyttä ja ihmisen viimein käsitäessään oman merkityksettömyyden kun joka suunnassa horisonttia on vain 'tyhjyyttä' (ei siis sivilisaatiota eikä muita ihmisiä ei mitään mistä ihminen voisi pitää kiinni ja turvata psyykkeensä).

kerran tuli kyllä hetkeksi tämä olo kun seisoin lumihangessa vyötärön korkeudella ja katsoin paikallani yöllä horisonttiin ja siellä ei ollut mitään muuta kuin loputtomasti lunta ja kaukaisuudessa metsää, ei edes eläimiä missään. se tuntui aika surrealistiselta ). mutta vain hetkeksi Space Marine ei koskaan menetä uskoaan Emperoriin.

sillä reissulla olimme nähneet suden, ilveksen, ahman ja muiden eläintenjälkiä, eräs yö aamulla jälkiä lähialueella etsiessämme tajusimme että susilauma oli ollut yöllä leirimme ympärillä ja mä olin vaan onnessani sahannu kreisiä kaatunutta puunrunkoa jonka raahasin notskiin ja se paloi aina aamuun asti. jos oisin tiennyt susilauman katsoneen minua kai olisin vähän hirvistynyt D. ehkä ne ei uskaltanu mitää ku näki kuinka raahasin sitä pölliä yhdellä kädellä läpi lumihangen (se hullu!) ne varmaa aatteli D!!! hahaha 

 

 --- 

 

Kotona ei muuten sitten voi pizzaa tehrä ei siit mitää tuu xD. no yritin ainaki monta kertaa.

 

 --- 

 

hiirut! eiks meiä pitäny tehä hiirivideo ja te ootte vaa pesässä piilossa nukkumassa ja pelaamas täkki-paperi-puupalikka leikkiä P. no en herätä pikkusia jos haluu kerra nukkuu niiiihhh

 

 --- 

 

...sil muute ei oo mitää välii mitä teet elämässäs . sama tykitätkö aina vain vittumaisemmaksi menevää Tribes Ascend pelii jossa botit saa aina vaan enemmän xiitti-bonuksia mitä paremmaks sä tuut, kuunteletko ikuisella loopilla Blade Runner remix biisei, nukutko 3 päivää putkeen, häsläätkö niin paljon muijien kaa että sekoat etkä enää tiedä pitäiskö alkaa tekee ruokaa ja siivoo ja nukkuu vai jatkaakko tätä loputonta itsetuhoista kaaottista epätotta jonka jokainen muija sulle antaa. vaikka nukkuisit 4 päivää koiranunta öisin ja katsoisit naista joka nukkuu sun viekus tai valvot 2 päivää istuen chatissa kunnes et enää edes tiedä onko se vaarallista vai ei, vai käytkö kultissa jossa porukkaa lakoaa lattialle huutaen ja kirkuen kun heidät päästetään demoneistaan, vai menetkö raivaamaan metsää masentavana sateisena päivänä, ei tällä olekkaan mitään väliä olen sisäistänyt. olin siis oikeassa alusta asti 

 

 --- 

 

se yks muija on kärsinyt, se todella on. näin sen ekan kerran metrossa kun se taisi olla teini ja se oli mustalaismuijien kaa. sitten näin sen koulukavereidensa kaa jotka kiusas sitä, näin kuinka se on hajonnut tänä aikana eikä sillä välttämättä ole paljoa toivoa jäljellä minkään suhteen, koskaan en ole nähnyt sitä esimerkiksi jonkun pojan/jätkän kanssa vaikka olen tainnut nähdä sen lähemmäs sata kertaa kohta kai 15 vuoden aikana, en edes uskalla arvailla miltä siitä tuntuu elää elämänsä täysin yksin sillä mikään ei ole yhtä tuskallista kuin elää loputtomasti yksin (tämän tiedän). voisin verrata hänen kohtaloaan omaani mutta hänen taitaa olla pahempi koska minä pystyn ottamaan tämän ja hyväksymään tämän, tiedän (tai siis arvaan ei kukaan koskaan mitään todella tiedä) että jos menisin sanomaan hänelle että olen nähnyt kuinka sinä kärsit hän ei kestäisi enää ja tipahtaisi maahan eikä pystyisi pidettelemään itkuaan. näin hänet viimeksi kun kävin kaupassa, hän seisoi katsoen tyhjää pimeää ikkunaa jossa oli jokin ilmoitus, minulta kesti varmaan 2 minuuttia kävellä se tie sinne asti jossa se kääntyy, vilkasin noin 4 kertaa taakseni ja hän vain seisoi ja katsoi sitä ikkunaa liikkumatta, ilmeettömänä vailla muita tunteita kuin kaiken toivon maailmaan ja elämään menettäneenä. olisin halunnut sanoa hänelle jotain kuten olen jo monta kertaa mutta koskaan en uskalla. jos joku vain pystyisi auttamaan häntä hänestä voisi tulla todellinen kaunotar kuin siinä lastensadussa 'Ruma Ankanpoikanen' (ankanpoikaset muuten ei oo rumia kuka ilkee keksikin noin ilkeän nimityksen pikkusille ankkaliineille )

 

 --- 

 

pitäis kaikki lautapelit siirtää takas hyllyyn järjestykseen, kirjoittaa WarHammer 40K säännöt jotka loin jo kesällä, kirjoittaa Invaders Armageddon säännöt loppuun jotta siitä tulee valmis, siirtää kaikki leffat eripaikkaan kirjahyllyssä, käydä siellä ja siellä ja siellä, tehä se ja se ja se... ei vaa jaxa ny ku pitää mennä tsekkaa Ascend jos siel ois hyvä matsi menos ku se on niin siistii ja niin vaikeeta osuu liikkuvaan maaliin jossain taivaalla pienenä pikselinä ja sun pitää ottaa mielenvikaisia 3 - 10 sekunnin ennakkoja fusorilla osuukses siihen. sekin on vaikeaa mutta mahdollista jos ennakko on 0.1-1 sekkaa ni mieti jos pitää osuu ku se on satojen metrien pääs etkä nää siitäku pisteen taivaalla ja oma liike vaikuttaa aseen ballistiseen lentorataan. luonnollisesti botit siellä vetää laakeja takas 100% osumatarkkuudella et oikeen alkais herneet kiehuu ja hetiku keksit ihmisen älyllä keksityn trikin millä fragittaa niitä ku niille annetaa kusetus-bonuksia jossa lennosta muutellaan niiden sääntöjä eikä edes piilotella sitä.

on muute vaikein asia mitä oon koskaan joutunu kohtaamaa tän pelin pelaaminen. mikään edes oikeassa elämässä ei ole näin vaikeaa mutta mitäs muuta mä tekisin koska haluan oppia predatorin plasma casterilla vedetyt laakit alieniin joka loikkaa päälle seinältä sillä mikään muu todellisessa alien-sodassa ei takaa selviytymistä kuin ase jolla tuhota alien ennenkuin se on kosketusetäisyydellä  .

tätäkö ne Space Marinet harjoittelee +10.000 vuotta jotta voivat suorittaa tehtäviä Space Hulkeissa jotka kuhisee tuhansista miljardeihin Genestealereita ja niiden läpi pitäisi mennä pysähtymättä noin viidellä terminaattorilla noin kymmenissä sekunneissa taikka muutamissa minuuteissa ...

(on se hyvä et on tavoitteita elämässä hahahaha ei vittu saatan    )

 

 --- 

 

4.2.2020 - 21:25

 

tein sen taas, tuhosin mitä olin luonut. kuinkakohan monta kertaa olen sen tehnyt, ainakin 6 kertaa muistan heti ja jos muistelen lisää niin vielä enemmän. onko se virhe vai puhdistus sillä turhamaisuuden synnistä pääsee vain pilaamalla itsensä, tuhoamalla itsensä, menettämällä itsensä ja kaikista vaikeimpana nolata itsensä, tehdä jotain jota itsekkin miettii mitä ja miksi ei vidd....

kun ei edes enää häpeä tekojaan, halua muiden hyväksyntää muiden kunnioitusta eikä pelkää merkityksettömyyttä jonne jää, vapautuu kai kaikista ihmisen turhamaisuuksista ja jos ne joskus palaavatkin ei sekään enää merkitse koska silloin tiedät milloin teet turhamaisuutta mutta se ei ole osa sinun tarkoitusta, muutat sen 'leluksi' itsellesi etkä ole siitä riippuvainen...

 

 --- 

 

joku aika sitten näin ihmisen jota olen miettiny tässä, sitä miltä se tilanne näytti ja hänen kohtaloaan.

täällä ostarilla on uffi-kauppa (se rääsykauppa mistä saa muiden pois antamia riepuja), kävin siellä etsimässä uutta takkia ihan vain testinä vaikka tiesin että en sieltä mitään löydä...

kävelin ohi yhden ihmisen joka oli pyörätuolissa eikä hänellä ollut jalkoja, ilmeisesti diabetes ja halvaantuminen koska hän ei liikkunut mitenkään, hänet oli laitettu katsomaan seinää jossa oli peili, aivan melkein peilissä kiinni katsomassa itseään kun ei pystynyt mitään muuta tekemään koska ei pystynyt edes tuoliaan liikuttamaan. hän oli ilmeisesti elänyt siinä tuolissa vuosia ja tullut aivan hirvittäväksi talipalloksi, siis todella vastenmielisen näköinen jos joku haluaisi hänestä ilkeästi sanoa (en minä vaikka sanoinkin sillä on sanottava jotta kuva muodostuu), pienet paksut ihraiset kädet ja epäsiisti likainen kaikkinensa (ilmeisesti häntä ei oltu pestykkään), naama turvoksissa siitä mädännäisyydestä joka tulee kun ei voi liikkua mitenkään vaan elää ajasta toiseen ilman liikettä ja elämää vailla mitään miksi elää...

vilkaisin vain sillä en halunnut katsoa hetkeäkään pidempään jotta en anna minkäänlaista ajatusta joka häntä loukkaisi koska jopa ystävällisyys siinä tilanteessa olisi loukkaus, sanoa toiselle koita pärjätä kun toisella ei ole enää mitään syytä elää ja hän itsekkin sen ajattelee näin...

tunsin aika suurta vihaa sitä kohtaan joka hänet oli siihen laittanut koska hänen tarkoituksensa ei voinut olla mitään muuta kuin kärsimyksen lisääminen, työntää hänet peilin eteen katsomaan itseään jota ei haluaisi katsoa. en tiedä kuka se oli enkä halua tietää. sillä vilkaisulla jolla katsoin peilin kautta hänen silmiinsä tiesin kaiken, hän ei haluaisi olla siinä eikä elää, jos hän vain voisi siirtää yhtä sormeaan ja lopettaa itsensä hän tekisi sen, ehkä hieman miettisi sitä ajatuksena vielä koska se on kuitenkin aina yllätys ja shokki kun mahdollisuus tähän todella tulee mutta lopputulos olisi jo hyväksytty ja tiedostettu

 

 --- 

 

kauankohan seki spuge elää viel D. se oli ihan samanlainen jo +20 vuot sit ei oo ees vanhentuneen näkönen. meil oli duuunis aikoinaan tappelu ku se leikki pomoa ja mä näytin etten nöyristele sitä eikä se ole pomo kun muut alistui hänen alfa-uros statukseensa, uhosi kuinka vetää mut tost fönärist läpi yhel iskul D. kova dude uhoo mulleku oon alle 20 ja se joku 35 ehkä yli eikä ole edes 'oikeutettu' tähän. siellä se stondaa metriksel tänää naama punottaen joka päiväisestä dokaamisesta ja uhoilee steveille kunnes kömpii majaansa metsässä muiden kadulla elävien deekujen seuraan.

en tiedä pitäiskö kunnioittaa vai halveksia, ehkä en kumpaakaan iha vaa siks et auko päätään mulle koska oli mulkvisti, antaa karman tehdä miksi karma on olemassa Xd

 

 --- 

 

8.2.2020 - 09:13 eile annoin romanikerjäläiselle leivän, oon tätä miettiny koska taas tapahtu jotain joka merkitsee jotain. tein kesäl 'hyvii' tekoi (mikä on hyvä teko voiko sitä itse edes määritellä ja sanoa mikä on hyvää mikä ei), tarjosin ihmisille asioita jos ne vain tuli kysymään, ei mitään ihmeellistä millä olisi mitenkään suurta rahallista arvoa vaan enemmän merkitystä. osa oli kiitollisia osa ei osa suoraan kusetti mua, sain ite takaspäin myös ja aika paljonkin sitten ajan kanssa myöhemmin. näin myös insta-karman tapahtuvan kun mulle kerran oltiin todella paskamainen.

anyway systeemi oli se että aloin miettimään onko tämä viiminen kerta ja testi kun mun tarvii miettii onko syytä auttaa ketään ja olla kellekkään ystävällinen ja lopetin hetkeksi.

mutta nyt tuli taas toinen fiilis ja taas asia menee uusiks )

oli siis kylmä päivä vaikka oli kirkasta ja valoisaa, iloista siis. romanialaiskerjäläinen istui kadulla ja kun tulin takaisin mistä tulin hän katsoi minua ja tervehti, hän vain vaikutti hyvältä ihmiseltä, ei siis siltä mitä ne useimmat ovat mun fiiliksen mukaan. kun kävelin minne kävelin aattelin että nyt on pistävän kylmä ja hän joutuu istumaan siinä koska joku pakottaa siihen, rahaa en anna koska se menee rikollisille eikä se ole minun työni, mutta oli mulla 2 hyvää sämpylää mukanani duuniruokalasta mukanani. mä söin 4 isoo pizzasiivuu enkä aio syödä mitään isoa ennenkuin seuraavana keskipäivänä 24H päästä joten mitä mä tällä sämpylällä teen kun olen jo syönyt tarpeeksi ja hän on siinä jäisessä maassa ehkä nälissään, mun oli pakko kääntyä ja mennä antamaan toinen niistä hänelle, olisin antanut itseasiassa kummatkin jos olisin sen tajunnut mutta tämä ajatus tuli vasta kotona.

hän kiitti ja tämän tekeminen tuntui hyvältä...joten, miksi minä lopettaisin hyvien tekojen tekemisen vain koska joku joskus haistattaa vitut jos niin teen ja mitä sit vaikka joku joskus kusettais koska ei kukaan voi kaikkea nähdä ennalta ja kaikkeen reagoida oikein. ei siis pitäisi muistella niitä huonoja vaan hyviä vaikka ihminen luultavasti ja luonnostaan muistaa enemmän huonoja kuin hyviä vaikka hyviä olisi moninkertaisesti enemmän kuin huonoja kuten mulle tapahtui. on siis taas aika aivopestä itsensä ). muuttaa psyykkinen alitajunta muistamaan vain hyvät ja huonot muistuisi vain jos niistä jokin/joku muistuttaa ja nekin olisi 'ai nii se joo....'

 --- 

olin edellisen 3 päivän aikana nukkunut vain muutamia tunteja ja taisi mennä yli vuorokausi että olin edes nukkunut (nyt nukuin 10 tuntia d) koska kaikkea niin siistii että ei voinut edes nukkua D (kännissä pelata Tribes Ascend matsii ja chattaa xD). nukuin siis metrossa aamulla ja kotiin tullessa. taisin nukahtaa hetkeksi alle yhden metropysäkin välillä, heräsin kun edessäni oleva naishenkilö herätteli minua ja kysyi onko kaikki kunnossa vai nukutko. hetken keskustelimme ja kerroin että en ole nukkunut pariin päivään paljoakaan. tämä oli jotenkin mukava tilanne, ihan vain tilanne nothing else nothing more koska minun on todistettava voivani olla enemmän, koska haluan. pelkäsin katsoa häntä vielä toisen kerran en siksi että hänessä olisi jotain mitä pelätä vaan itseni vuoksi, että en katsoisi ketään naista siksi ja niin koska en halua sitä, olla sitä. mutta en voi myöskään katsoa vain tyhjää koska pelkään olevani se mitä olin, minun on pakko katsoa takaisin ja kun sen teen ei siinä saa olla mitään entisestä.

saan katsoa niin vain sitä yhtä, koska haluan.

jokainen päivä on testiä. sinä kävelet siinä sadussa jossa kummallakin puolella on loputtomasti kaikkea mitä haluat kaikkea mitä olet aina halunnut mutta jos vilkaisetkaan muutut patsaaksi ja jäät ikuisesti sinne kivettyneenä patsaana etkä saanut mitään.

 --- 

 

lunta tullu!  tuliskoha sitä enemmän niin että voisi sanoa olevan joulu

 

 --- 

19.2.2020 - 10:44 Koko yö suihkussa/kylvys, muistelin, analysoin,...kattelen pesukonetta kun se pesee pyykkiä. Kuinka monta kertaa olen elänyt jossakin jotain aikaa joidenkin kanssa ja sitten se jotenkin vain loppui ja katosi. Olinko minä liian kärsimätön, olenko liian toisenlainen että en koskaan voi jäädä muiden kanssa tai onko mussa jotain mitä en tiedä joka aiheuttaa sen. Koskaan mitä haluan ei näytä sopivan siihen mitä muut haluaa enkä voi kun unohtaa ja kadota.

Muutan omalla tekemiselläni muita vaikka en edes yritä, siltä se tuntuu kun katson sivusta ja luen rivien välistä, jotain mitä tein vaikutti johonkin vaikka se oli melkein huomaamatonta. Lopussa tuntuu siltä että olisi taas ollu parempi kun en koskaan olisi pimeydestäni valoon tullutkaan koska joku kopioi jotain mitä tein ja se oli hyvää enkä saanut kiitokseksi mitään vaikka tein sen kaikkien puolesta pyyteettömästi koska se on core-luonteeni. Joskus tuntuu siltä kuin olisin eri lajia, eri rotua, jotain jota ei voida ymmärtää koska emme ole samaa lajia, kaikki mikä minusta olisi hyvää niin on muista täysin out of this world. Voisin nukkua hereillä 3 päivää katsoen tähtiä eikä maailmassa olisi mitään miksi pitää murehtia miksi kiirehtiä, voisin katsoa kuuta kunnes se katoaa ja aurinko nousee, nukahtaa ja herätä kunnes kuu on taas noussut. Olla niin rauhallinen niin tyyneä että tuntisin sydämeni lyönnit ja kuulisin hiiren ruokailevan toisessa huoneessa. 2 tuntia mennyt edellisestä ajatuksesta paljon kello on ja se tuntuu kuin olisi 20 min sitten...katsoin vain pimeään ja kuuntelin musaa joka koneella soi...

Miltä se tuntuisi jos joku olisi minunlaiseni, katsoisimme yhdessä pimeyteen pimeässä jota valaisee vain vähäiset valot tietokoneesta, emme puhuisi emme ajattelisi maailman vaikeuksia. Minä tuntisin hänen sydämensä hän minun, hän hengittäisi minä hengittäisin, emme edes melkein näkisi toisiamme pimeydessä mutta tuntisimme toisemme, lämmön ja sen mitä olemme. Ei olisi syytä puhua koska tietäisimme mitä ajattelemme tunteen kautta...

Ihankuin muilla olisi kiire koska he kuolevat kohta ja minulla ei ole kiire mihinkään koska en kuole koskaan...

 

Osaan kadota vaikka toisten silmien alta ilman että he huomaavat sitä, osaan seistä pimeydessä toisen edessä eikä se näe minua, tunnistan täysin tuntemattoman muiden joukosta illalla vaikka en edes ole nähnyt hänen kasvojaan koska hän käveli ohitseni metrossa aamulla.

 --- 

Kävin Steamissa koska se antoi ilmoituksen että kaverit tehny jotai, siellä oli nimi joka ei ollut käyny vissii 3 vuotee tai enemmä, toinen kans oli ollu veks pari vuotta. Selasin niiden profiileja ja näin lisää nimiä jotka olivat yhtenä aikana kaikki mitä ikinä oli, muistaako ne mua enää... SOULRIPPER, kuin veli. SESSHOMARU hah vai olin minä vain hyvää harjoitusta kun pelasin tosissani, vieläkin muistan mitä sanoin sinulle, muistatko sinä minut :). Ja se tärkein, se jota kutsun vieläkin mestariksi, se joka opetti minua tavalla joka oli ainoa oikea, se jonka nimi olkoon piilossa koska niin sinä sen haluatkin.

Kymmeniä muitakin nimiä jotka kaikki kuin viimeyönä olisi nähty ja lähemmäs sata jotka olimme aikanamme siellä kun muistelen...

Voisin nyt heti tällä hetkellä olla se sama kuin olin silloin ja samalla se on kuin toinen aika toinen Universumi johon ei voi mitenkään päästä takaisin, jotain mikä oli kauan sitten. Samalla en halua koska en ole täysin sama kuin olin.

Silloinkin olin pimeydessä kuten olen nyt, odotin, taistelua...tuuli, myrsky, varoitusäänet, sähköpurkaukset, äänet joissa ei ole elämää, odottaa että tulee jokin taikka jotain elävää, jota saalistaa ja metsästää..

Kaikki mitä sinne kirjoitin ja tein kaikki kadonnut aikaan, vain minun salaisimmissa piiloissa on osa niistä todisteista että se oli joskus olemassa, vuosikymmen eläen vain sille kunnes senkin oli pakko loppua niinkuin kaiken on koska mikään ei ole ikuista.

 --- 

Valehteleeko hän, onko tämä vain testiä, olenko karman kautta syyllinen tämän saamaan koska joskus minä tein kuten hän tekee vai onko hänellä...en sanokkaan vielä. Tällä hetkellä minä en tiedä. Haluaisin sen olevan niin mutta en tiedä, voisinhan vain antaa sen olla mitä tahansa enkä odottaisi siitä mitään mutta silloinhan se ei merkitsisi minulle mitään... En välitä mitä muu maailma siitä on mieltä, pitäkööt mua...jonain... Tiedän olevani oikeassa ja tekeväni jotain millä on merkitystä ja se on oikein ja se pitää tehdä, tein jo, olin jo, mutta jos se on niin, se yksi ja ainoa vaihtoehto missä mun on unohdettava ja kadottava...en tiedä... Kaikki muut vaihtoehdot, ne eivät ole edes vaikeita