Jos voisin,olisin Jos saisin,ottaisin En kuitenkaan valinnut syntyä,ei se ollut vallassani, Kuolenkin pakolla,en voi muutakaan, joten saisinko edes elää elämäni kuten haluan? Jos voisin,olisin taivaan lintu,huoleton,murheeton,kahlitsematon.... Ei maalliset murheet riesana,ei mikään esteenä elämän... Kuitenkin olen ja elän,kiitän ja rukoilen,silti tunnen en tänne.kuulu......

En tiedä,mitä odotin... En tiedä,ketä halusin... Tiesin vain,etten sitä saa... Nyt,tiedän haluamani,sinut näin, olet kaunis,en henkeä saa... En kuitenkaan,vaikka haluan,voi sua tavata, kun kuitenkin historia toistaa itseään, ja pilaan kaiken... Murtuisi loihdittu kuva mustan peilin, katoaisi unelmaki tuhkana tuuleen... Mutta kai,jonain päivänä,sinua suutelen, ja hyvänä pidän ja rakastan niin että sattuu... Jonain päivänä olet mun,ja mä sun,ja mikään ei meitä erota... Nyt vain odotan ihmettä...

Elämä on kuin varjo,huono näyttelijä,se rehkii aikansa ja katoaa.

Satua on kaikki,hullun lörpötystä,vailla mieltä ja halua,tunnetta ja paloa,satuja harhaisen.

Kuitenkin aina uudestaan jaksaa nousta maan lokosesta uuteenaamun vain siksi että voisi taa sitkeä itsensä uneen illan tullen...

Aamu yötä kauniimpi,Yö aamua kavalampi,viekoittelee pauloihinsa ka raiskaa....

Järttää kitumaan yksin kylmään ja pimeään,odottaen että murtuu sydän ja hajoaa mieli.....

Vitutus koko elämää ja maailmaa kohtaan.....

Tuntuu siltä ku kaikki ois aina mua vastaan ja olisin jotenki niin vitun paha, ilkee ja kamala ihmine,etten kelpaa kellekkää!!
Saatana,jos en mahu maailmaas, ni anna olla,en haluiskaa sua omaani!!!
Peilin vankina oon, alla pinnan lasisen,vääristyy kuvajainen,katoa totuus...                                                

Maailma jättää varjoonsa,hylkää ja ivaa,mitä tehdä enää voi.......

http://miunperusvilosofiointia.blogspot.fi/