runoelmat jatkukoon! ei sillä että kukaan oikein arvostaisi runoutta
when the sky is black and the air is red,
the rain comes down thats all what`s left,
mourning mourning when ill be fed?
never, only sadness and darkenss...thats all i can get.
when morning comes and clears all this?
i feel swimming at huge sea when i am the only fish,
i want o feel the light of morning sun, and see you,then kiss.
can i finally see your face again, and will you fill me with life then?
this gloomy field is all i have left, until you come, its all i can get.
...what should i do? until you anwer, im waiting for you...
field (incomplete)
tämäki on jo 2v vanha melekee
eliikänä, lisää runoutta. tai jotn sellaista ;P
HUOM! kaikki runot on omatekemiä tehty ns "flow" tekniikalla eli menny tyyliin 3-4min tekemiseen että suolletaan vaan koko ajatuksenvirta paperille sanoiksi, tyyli vaihtelee mutta yhteistä on se että kaikki on tehty sekavassa mielentilassa/ahidistus kohatuksen alaisena.
ei oo asetta lähellä ei. lumipylväät uhkaa ulkoa jäädyn pystyyn huoneeseen, tähän jäädyn istumaan, ilkkuvien katseiden katveeseen
tunteet on turhia, mitä mä niillä teen.
emmä saa sulta selvää vastausta, sama se on vaipua
ikuiseen horrokseen. humaat varmaan kun mua ahdistaa, kirjoitan runollisesti ja vaivun
epätietoisuuden taa.
miksi odotan mitään kun en pääse läpi tuon ikuisen jään,
ois jotain helpotusta, en kaipaa mitään on mieleni musta,
sua tarvin mut sää et mua joten miksen vois vaan antautua? ja antaa periksi,
antaa vaan ruumiin kadota, olla olematta ja antaa mielen hajota
ahdistaa
STARTING IS THE HARDEST PART! (runoutta)
joo, täs mietin että vois vaikka heitellä minun runoja tänne blogii jos ne vaikka sais jonkilaisen arvostelun, tiedän, en ole miehinen mies kun kirjoitan runoja mut ei tarvi olla ;P
dark room, sitting in a corner of it
cant see anything ahead, cannot really hear a thing
my body is so numb i can still feel sadness a bit
theres somebody other inside the room, i can feel it
...walking towards me sensing something gloom from him
he is close to mee, i can almost see his face
there is no head he really is feelingless
he comes to sit next to me
another steps echoing next to it
as the steps comes closer, my fears are set to free
i just want to leave everything back and run and flee
i can see the face of this fearsome creature
...its me
- the feelin`
- Nimi
- Peetu Pulkkinen
- Syntymäpäivä
- 21.09.1996 (28,17v)
- Rekisteröitynyt
- 22.01.2014
- Status:
- Poissa