Moi taas lähes kahen kuukauden tauon jälkeen! :D Näköjään muutaman kk perinne ei mene rikki vieläkään :D Mutta tosiaan, jos sitä rupeis puhumaan tai siis kirjottelee jostain asiasta mikä tuli tässä mieleen. Nimittäin virheistä :D

Puhun ihan kaikenlaisista virheistä esim. koevirheet, suhdevirheet, harrastusvirheet, virhevalinnoista jne jne. Lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkälle, mut oon varma että ymmärrätte pointin ilman, että selitän kaikkia mahdollisia tapauksia. :D Tosiaan monilla voi olla paineita virheiden tekemisestä tai pelkoa niiden tekemisestä, mutta rest assured. Virheet ei oikeesti oo niin iso asia, uskokaa mua. Virheet auttaa meitä oppimaan. (Huom. sanonta "kantapään kautta") Jotenkin me ihmiset tahdomme aina muistaa kaikki meidän tekemät virheet paljon paremmin kuin onnistumiset. Nimittäin virheen tekeminen aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia, jotka aivot laittaa muistiin ja niin muistetaan virheitä. Sen takia meitä pelottaa myös tehdä lisää virheitä. Se, että muistetaan auttaa siinä, että ensi kerralla tiedetään miten ei pidä toimia. Kuitenkin jotkut saattavat tehdä saman virheen monta kertaa ennen kuin oppivat pääsemään siitä yli esim joku urheilusuoritus. Mulla itellä kesti kauan (varmaan kaksi vuotta) oppia lyömään lentopalloa alaspäin niin, että se osuu kenttään, eikä mene yli tai jää verkkoon kiinni. Ennen ensimmäistä onnistumistanikin (vahingollista) oli mennyt monia kuukausia. Mutta vaikka tein jatkuvasti virheitä, niin silti yritin aina uudestaan ja uudestaan, kunnes osasin. Samaa pätee muissa asioissa. "Ei hitto, aina unohdan kokeessa merkata tuota matikan kaavaa tuolla tavalla" "Treenataan kunnes osaan ja muistan" "Kappas tuossa kokeessa muistin sen laittaa oikein." "Jes!" Se tunne on ihana. Onnistut viimeinkin jossakin, mitä oot yrittänyt jo kuinka kauan. Halleluja! Se saa tuntemaan sen kaiken yrittämisen ja vaivan sen arvoiseksi, vaikkei varsinaista palkintoa tule. Virheistä oppii, sillä ne muistaa. Yks mun oma keksimä viisaus (vaikkakin liioittelen varmasti sanomalla viisaus) menee näin: "Susta tulee paras vasta, kun olet tehnyt jokaikisen mahdollisen virheen niin monta kertaa, ettet tee sitä enää edes puoliunessa." Tämä koskee lähinnä harrastuksia ja asioita, joissa kilpaillaan toisten kanssa.

Joku saattaa parisuhteessa mokata pahasti vaikka vahingossa hajottamaan kumppaninsa talosta jotain tai känni-ilta joka menee pieleen. Se on okei, niitä sattuu. Kumppani antaa varmasti anteeksi, jos se rakastaa sua. Toki jos toistat saman virheen monestikin siitä huolimatta,vaikka kumppani sulle räyhää, niin silloin se tarkoittaa sitä, ettet tosissasi edes yritä korjata sitä virhettä. Kuitenkin jos tosissasi yrität, mutta silti mokaat, kumppani varmasti näkee sen, että yrität korjata sitä ja antaa varmasti anteeksi. Vaikka virheitä saa tehdä, se ei tarkoita sitä, että niitä pitää tehdä.

Moi! Viime blogista on nyt muutama kuukausi aikaa ja nyt kirjottelen jostain asiasta mikä just nyt tuli mieleen eli harrastuksista. :D En siis puhu omista harrastuksista (tiedätte kyllä mitä harrastan, jos luitte mun ekan blogin) vaan yleensä ottaen harrastuksista.

Harrastuksia on moneen lähtöön, niitä on kaikille suunnattuja ja kaikilla varmasti jokin harrastus on. Okei, saatat just nyt väittää, ettei sulla oo yhtäkään, okei ajatellaan vähän eri näkökulmista asioista. Yleensä harrastuksista, kun puhutaan, niin heti tulee mieleen liikunta tai musiikki. Toki myös taide ja kulttuurihommelit myös kuten kirjoittaminen, teatteri ja piirtäminen. Mutta on olemassa myös muitakin harrastuksia, esimerkiksi minun korttitemppuharrastus ja myös miksei ulkoilu (puhutaan nyt sellasista pitemmistä ulkoilujaksoista, ei välttämättä lenkistä vaan muuten vaan ulkona olemisesta). Jotkut aattelee, ettei se muka harrastus ole. No, minun mielipiteeni on, että joku voi sen kokea harrastuksena ihan samalla tavalla kuin kalastamisen, pelaamisen tai veneilyn. Se, mikä ratkaisee on se, että siitä tekemisestä just se tekijä ite nauttii, ei se, että sen tekemisen pitäs olla jotain kroppaa rasittavaa, hirveän hienoa tai taitavaa. Tämän logiikan perusteella joku voisi väittää nukkumista tai syömistä harrastukseksi, eikä siinä mitään haittaa ole, jos niin väittää, mutta nukkuminen ja syöminen on perustarpeita, joita jokainen ihminen tarvitsee ja vaikka niistä voi löytää nautinnon, niin perustarpeet on perustarpeita, nautitpa niistä tai et. Okei, taas joku möläyttää, että kyllähän ulkoilukin on perustarve, sillä pitäähän jokaisen ulkona käydä. Mutta kuten aiemmin mainitsin, niin puhutaan ulkoilusta, jossa nautitaan siitä, että ollaan ulkona eikä vain käydä siellä.

Harrastuksien ei tarvitse olla mitään hienoa, se riittää kunhan sä ite nautit tehä sitä. Nyt, jos ajattelet tarkemmin, niin sulla saattaa olla (just sun oma) harrastus mielessä, mitä ei blogin alussa ollut :D Tai jos ei ole vielä, niin voin antaa muutamia esimerkkejä vielä, mitkä voi luokitella harrastuksiksi; kaverien kanssa hengaaminen, pasianssi, lemmikin ulkoiluttaminen, lautapelit, autohuviajelu, uutisten seuraaminen... Ja niin lista jatkuu. Jos et ole varma onko se sun juttusi, mitä mietit, harrastus, niin kysy ihteltäs nää kaksi kysymystä: 1. Nautitko sen tekemisestä? 2. Onko se jotain, mitä (lähes) kaikki ihmiset tekevät? Jos vastasit "kyllä" molempiin, niin se on aivan taatusti harrastus! Jos taas et vieläkään keksi mitään, niin kysy ihteltäs nää: 1. Mitä sä teet usein? 2. Tykkäätkö siitä? 3. Onko se jotain, mitä (lähes) kaikki ihmiset tekevät? Jos löysit vastauksen kohtaan 1 ja vastasit jälkimmäisiin "kyllä", niin sulla on harrastuksena ainakin se. On mahdollista, että joku ei ajattele esimerkiksi pasianssin olevan harrastus ja se on ihan fine. Tärkeintä on (kuten aiemmin sanoin), että tekijä ite pitää sitä harrastuksena. Ja eikä välttämättä tekijän tarvitse itse, sitä harrastuksena pitää, riittää kunhan se on jotain mitä tykkää tehä.

Moi! Päätin kokeilla blogin pitämistä, sillä en oo koskaan sitä tehnyt ja ois kiva tietää millasta se on :DDD Tänne liityttyäni huomasin, että se on mahdollista ja mikäpä siinä, kun voisin kokeillakin sitä :D Mut jos sitä suoraan asiaan menis mutkistelematta sen enempää.

Olen siis ihan tavallnen piakkoin 19 vuotinen miehenalku Pohjois-Savosta. Harrastuksiini kuuluu lentopallo, pingis, tennis, sulkapallo, musiikki, polkupyöräily ja korttitemput. Näistä mun top 3 on lentopallo, musiikki ja pingis.

Lentopallossa vuosia on 5 tai 6? En pelaa missään sarjassa, olen vain aktiivinen harrastelija :D Musiikin aloitin kanssa 2014 syksyllä rummuilla, 2015 keväällä kitaralla, 2015 syksyllä bassolla ja 2018 keväällä koskettimilla. Musiikkimakuuni kuuluu kaikki mahdollinen paitsi dubstep ja nykynuoret artistit Robin, Isac Elliot, Justin Bieber jne. Mutta ehdottomasti eniten nautin metallista ja rockista, vaikkakin paljon muita ihania genrejä on. Pingiksen kanssa aloitin vuonna 2014 syksyllä ja en ole mikään kilpailija, mutta olen kyllä itsevarma omista taidoistani :DD